Kaivos ei välttämättä työllistäisikään
Paikallislehti Sisä-Savon kuntavaalikone kysyy Rautalammin ehdokkailta, tarvitaanko kuntaan työllistävää kaivostoimintaa. Usein lähtöoletuksena onkin, että kaivostoiminta ilman muuta toisi rutkasti työpaikkoja paikkakunnalle, ehkä luontoarvojen kustannuksella. Kukapa haluaisi vastustaa uusia työpaikkoja, saati vaarantaa ympäristöä.
Miten kaivoksiin sitten pitäisi suhtautua? Ainakin olisi tärkeää, ettei niiden työllisyysvaikutuksiin kohdistuisi epärealistisen suuria odotuksia.
Menneinä vuosikymmeninä kaivostoiminta oli toki merkittävä työllistäjä monilla maaseutupaikkakunnilla ja kaivosten yhteyteen syntyi jopa kokonaisia kyliä. Tilannekuva on kuitenkin muuttunut: kaivostyö on yhä enemmän reissutyötä, ja yhä harvemmat työntekijät asuvat pysyvästi paikkakunnalla. Ala myös automatisoituu kovaa vauhtia - Rautalammille pyrkivä monikansallinen kaivosyhtiökin esittelee verkkosivuillaan robottien avulla pyöritettävää toimintaa. Kaiken lisäksi uusiutumattomia luonnonvarojamme saa hyödyntää ilman asiaankuuluvia korvauksia valtiolle tai maanomistajille. Vahinkojen sattuessa taloudellinen vastuu voi jäädä jopa kunnalle, kuten Leppävirralla kävi.
On hyvä ottaa huomioon, että Järvi-Suomen luonnonkauniilla alueilla kaivostoiminta voi myös hankaloittaa muita elinkeinoja, kuten kalastusta, maataloutta tai matkailua. Rautalammillakin malminetsintää suunnitellaan vesistön äärelle ja kansallispuiston naapuriin. Kaivoksen elinkaari on muutamia vuosia tai korkeintaan vuosikymmeniä, kun taas moni muu elinkeino mahdollistaa toimeentulon sukupolvesta toiseen.
Tällä hetkellä Rautalammilla keskustellaan malminetsinnästä, joka kestää ainakin 10-15 vuotta ennen kuin siitä voisi edes seurata kaivosta. Malminetsintä itsessään ei tuo kuntaan yhtään työpaikkaa, ja voi päin vastoin jopa haitata muiden toimialojen kehittämistä ja karkottaa vaikkapa tontin ostajia.
Kaivosillassa saatujen tietojen mukaan malminetsinnän hyöty kuntatalouteen on, että malminetsijät käyttävät kylän palveluita paikkakunnalla käydessään. Onhan sekin jotain, mutta saman hyödyn luultavasti toisi jo muutama uusi asukas tai turisti.
Kuulostaa kovin savolaiselta tilanteelta: Malminetsinnän jälkeen saattaa tulla kaivos, saattaa olla tulematta. Kaivos saattaa tuoda työpaikkoja tai saattaa olla tuomatta. Ympäristö saattaa pilaantua vähän tai sitten paljon ja pysyvästi. Tällaisien epävarmuuksien varaan ei kunnan tulevaisuutta kannata laskea.
Sen sijaan olisi tärkeää panostaa keinoihin, joilla saadaan uutta väkeä ja toimeentuloa jo lähitulevaisuudessa. Terve elinympäristö ja puhdas luonto ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, ja myös siinä mielessä kultaakin kalliimpia.
Kaisa Naukkarinen
Rautalampi
Kirjoitus on aiemmin julkaistu Sisä-Savon lehdessä 30.3.2021.